← Takaisin kohtaamisia etusivulle

Kohtaamisessa vahvistuva yhteys

Sekä työelämässä että vapaa-ajalla vauhti on entisestään kiihtynyt, suorituskeskeisyys ja paineet ovat lisääntyneet ja elämää eletään jatkuvien muutosten, epävarmuuksien ja ristipaineiden keskellä. Pärjäämisen ja ylisuorittamisen ihanne on nyky-yhteiskunnassamme vallalla. On harvoin aikaa pysähtyä ja kysyä: Mitä minulle kuuluu? Jätänkö itselleni voimaannuttavaa vapaa-aikaa? Milloin olen tavattavissa itselleni? Kuinka tulisin sisäisesti ravituksi? Millaisille merkeille itsessäni voisin olla herkkä, merkeille joista tiedän että en voi hyvin? Mikä olisi sellainen pieni ja helppo asia, jolla voisi itse lisätä iloa ja voimaa elämääni ja ihmisyyteen?

Mieti hetki kuunteletko itseäsi, kuinka voit, miltä sinusta tuntuu, välitätkö siitä mitä kuulet, vai ohitatko itsesi ja omat tarpeesi. Vastauksia ei yleensä tarvitse kaukaa hakea.

Olen joensuulainen kouluttaja, psykoterapeutti ja työnohjaaja. Työssäni olen jatkuvasti tekemisissä ihmisten kysymysten kanssa niin yksityisvastaanotollani kuin asiakasvastaanoton lisäksi työyhteisöjen koulutus- ja kehittämistehtävissä.

Monet kysymykset toistuvat. Ne tulevat uudestaanja uudestaan. Kokemukseni mukaan erityisesti naiset lähtevät kantamaan liikaa vastuuta toisten tunteista. Muiden pahasta olosta huolehtiessa omat tunteet hämärtyvät ja minuus alkaa kutistua niin työ- kuin yksityiselämässä. Naiset lähtevät helposti kuulemaan ja toteuttamaan toisten tarpeita. Tämän alle peittyvät omat toiveet, tarpeet ja halut. Yksi keskeinen haastekohta naisilla on toisten tunteista vastaaminen ja niiden kantaminen, silloin käy helposti että tulee samalle tuulelle kuin toinen on. Ikään kuin olisi vastuussa toisten hyvin- tai pahoinvoinnista. Tiedosta ja tutki tunteitasi vaikka seuraavien kysymysten kautta: mitkä ovat tyypillisimmät tunteeni? kuinka paljon tunteisiini vaikuttaa toiset ihmiset? joudunko toistuvasti samankaltaisiin tunnepyörteisiin? Esimerkiksi naisen viha on usein epäsuoraa, itseen kääntynyttä. Viha saatta ikään kuin huomaamatta muuttua kaunaksi ja katkeruudeksi, mikä saa monia ilmaisumuotoja, esimerkiksi sen että laimilyö itseään ja ettei pidä itsestään huolta.

Myös kiire ja yhä monimutkaistuvat haasteet lisäävät ns. samanlaistavuuden kulttuuria, jossa naiseus ja mieheys toisiaan tukevina ihmisyyden erityislaatuina ja erilaisina voimanlähteinä sivuutetaan. Sukupuolisensitiivisyys ammatillisena vahvuutena tarkoittaa kykyä ymmärtää sukupuolen merkitys osana omaa ammatti-identiteettiä.

Tunnista tapasi reagoida, lisää jaksamistasi

Nainen, samoin kuin mieskin, voi vankistaa jaksamistaan ja parantaa elämänlaatuaan lisäämällä tietoisuutta itsestään ja omista kokemis- ja reagointitavoistaan.

Kaikilla meillä on elämässämme herkkyysaikoja, jolloin on alttimpi ottamaan vastaan tietoa sisältä käsin. Kolmekymppisenä on yksi sellainen vaihe, toinen aika on nelissäkymmenissä. Nelissäkymmenissä tehdäänkin yleensä elämän välitilinpäätöstä, taseen tarkistusta. Isoja kysymyksiä kuten, millaista elämä on ollut tähän saakka, mitä haluan loppuajalta? Tälle herkkyysajalle on hyvä olla avoin ja kunnioittaa sitä mitä sisimmästään kuulee. Herkistyminen vaatii malttia kuunnella ja ottaa vastaan näitä viestejä.

Viestit voivat olla epämääräistä sisäistä pahaa oloa, uupumusta, huonovointisuutta, tyytymättömyyttä joille ei löydy syytä ja jota ei oikein osaa edes sanoittaa. Ulkoisesti ja vaikkapa taloudellisesti kaikki voi olla hyvin. Kuvaan tätä kokemusta sisäisenä nälkänä joka syntyy tilanteessa, jossa elämänvoima on tukahdutettu tai ei löydä ilmaisukanavaansa.Tällöin heräävä muutostarve on terve reaktio tilanteessa jossa typistetty elämänvoima ponnistelee herätäkseen eloon uinumasta.

Liika kiltteys ja miellyttämisen halu voi olla naisella tyydyttävän elämän esteenä. Hyväksytyksi tulon kaipuu voi olla niin suurta, että se voi vääristää toimintatapoja. Kuten uskallanko kieltäytyä, tunnenko itseni destruktiiviseksi jos kieltäydyn ja sanon ei, en jaksa, en halua. Kieltäytyminen kohtuuttomasta on hyvin tärkeää.

Meissä jokaisessa on pärjäävä, selviytyvä puoli ja tarvitseva, haavoittuva puoli. Näiden itsessä olevien puolien tasapaino on tärkää. Missä määrin joudut peittämään tarvitsevan, haavoittuvan puolen? Tarvitseva, haavoittuva puoli vie meidät oman haavoittuvuuden lähteille. Onko kokemus elämästä se, että on hyväksytty vain suorittajana, pärjäävänä? Elämäähän ei tarvitse suorittaa, se voi vastaanottaa, elämä ei ole tehtävä tai urakka. Hyvä taito on se että oppii katsomaan sisäistä lastaan armollisesti, sitä kautta itseään ja muita naisia. Armollisuus itseään ja muita kohtaan on yksi keskeinen keski-iän kehitystehtävä. Silloin voi alkaa luopua kaikkivoipaisuuden harhasta ja sietää niin itsessä ja muissa olevaa rajallisuutta ja keskeneräisyyttä.

Huolenpito itsestä on tärkeä asia. Se on omalla vastuulla, sitä ei kukaan muu tee puolestasi. Naisen hyvinvointi, samoin kuin valitettavasti pahoinvointikin, heijastuu koko lähipiiriin.

Nainen tarvitsee niin fyysisessä kuin psyykkisessä mielessä oman huoneen, tilan jossa voi pysähtyä ja kuunnella itseään. Tämän ei tarvitse olla konkreettinen huone, se voi olla mielessä oleva tila, taulu, tuoli tms. Omien tunteiden peilaaminen jonkin toisen kanssa on yleensä avuksi, ystävät ovat tärkeitä, mutta saattavat olla liian lähellä nähdäkseen tarpeeksi tarkasti. Hyvän tilan omien tarpeiden kuuntelemiselle tarjoaa naisryhmä, työnohjaus tai omien unien tutkiminen joko uniryhmässä tai jonkun mentorin kanssa. Naisten kesken on mahdollista löytää uutta näkökulmaa itseen ja omaan elämään, voi hiljentyä ja kuunnella sisäisyyttään, tarkastella omaa elämää ja tiedostaa reaktiotapojaan. Naisryhmä saa peiliä ja vahvistusta naiseudelle.

Yhteys omiin tarpeisiin on monesti kateissa. Unet ovat käyttökelpoinen väylä, kuningastie alitajuntaan, kuten sanotaan. Unet ovatkin merkittäviä tiennäyttäjiä ja näyttävät aktivoituvan, kun niihin alkaa kiinnittää huomiota. Unityöskentely lisää itsetuntemusta, vahvistaa sisäistä tietoisuutta ja henkistä kasvua. Unet tuovat viestiä sisäisestä maailmasta. Ne ovat tavallaan kirjeitä sinulle itsellesi sinulta itseltäsi. Rohkenetko avata? Kuinka sitten ymmärrän unen symboolista kieltä? Unen kieli on kuin mikä tahansa vieras kieli, jonka oppiminen vaatii oman aikansa.

Kyky nähdä moniulotteisesti hajottaa naista. Naisen hahmotustapa näyttää olevan kuin hämähäkinkudelma. Kudelman solmukohdat, risteyskohdat nähdään osana kokonaisuutta ja uusia teitä avaavina ja yhteyksiä luovina. Tämä hahmotustapa tuo naisen puheeseen ymmärrettävästi, mutta myös harmittavasti epäloogisuutta ja häilyväisyyttä. Tähän meidän naisten olisi hyvä kiinnittää puheessamme ja itsemme ilmaisussa huomiota.

Kohtaava yhteys vahvistuu naisten kesken. Mitä silloin viljellä? Hyväksyviä katseita, arvostusta, läsnäoloa, toisten naisten tukea. Viljelyllä ravitaan läsnäoloa, se tuo elävöittävää energiaa, jotka yhteydessä toisiin naisiin vahvistuu. Kohtaamisen viljelyyn ja kasvuun tarvitsemme kyseenalaistavia, vahvistavia peilejä joiden kautta opimme itsestämme jotain, jota ei voi yksin löytää.

Mikä on sinun ajankohtainen kasvutarpeesi juuri nyt? Miten aiot pitää siitä huolta? Miten toteutat itseäsi tyydyttävällä tavalla? Oletko etenemässä mieleiseen suuntaan? Missä määri käytät elämässäsi pakoteitä, kuten toisten syyttelyä, pahan puhumista, päihteitä? Ennen kaikkea, mikä on rakastavin teko minkä voit tehdä itsellesi juuri tänä päivänä?