PSYKOTERAPIAPALVELUT

Mihin psykoterapia auttaa?

Psykoterapia auttaa monenlaisiin mielenterveyden ongelmiin ja psyykkiseen pahoinvointiin. Valtaosa psykoterapeuttien asiakkaista on kuitenkin hakeutunut psykoterapiaan masentuneisuuden, ahdistuneisuuden tai muun mielenterveyteen ja psyykkiseen pahoinvointiin liittyvän syyn vuoksi.

Tällaisessa tapauksessa psykoterapiasta voidaan puhua hoitona tai kuntoutuksena. Psykoterapian on todettu olevan tuloksellinen hoito- tai kuntoutusmuoto moniin eri psykiatrisiin sairauksiin kuten masennukseen ja erilaisiin ahdistuneisuushäiriöihin (esim. paniikkihäiriö, sosiaalinen ahdistuneisuus, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö).

Masennuksen käypähoitosuosituksessa psykoterapiaa suositellaan masennuksen hoidossa ja sen arvioidaan lievässä ja keskivaikeassa masennuksessa olevan yhtä tehokasta kuin lääkityksen. Psykoterapiaa suositellaan myös lievässä ja keskivaikeassa masennuksessa jo akuuttivaiheeseen.

Vaikka lääketieteelliset hoitosuositukset laaditaan usein diagnoosikohtaisesti, suurin osa psykoterapian muodoista ja niiden taustateorioista eivät pohjaudu diagnoosiluokitteluihin. Psykoterapiaan hakeutuessa yleensä tutkitte psykoterapeutin kanssa yksilöllistä tilannettasi ja sovitte terapian tavoitteista ja käytännön toteutuksesta.

Psykoterapiaan hakeutumisessa on tärkeää, että kaipaa apua ongelmaansa ja on halukas käsittelemään vaikeuksiaan yhdessä psykoterapeutin kanssa. Psykoterapia edellyttää, että asiakas on valmis työskentelemään oman voinnin kohenemisen eteen. Jos halukkuutta ei ole, on syytä pohtia onko psykoterapia oikea-aikaista.

Ongelmallisia tilanteita syntyy esimerkiksi, jos asiakas tulee psykoterapiaan vastentahtoisesti jonkun muun, kuten esimerkiksi perheenjäsenen pakottamana tai painostamana. Samaten on haastavaa, jos asiakas ei oikeastaan itse halua muutosta vaan tulee psykoterapiaan ainoastaan miellyttääkseen jotakuta muuta esim. erolla uhkaavaa puolisoa.

Tekstin alkuun! -->


Ei paikkoja pitkiin psykoterapioihin

Kelan kuntoutuspsykoterapia

Yleisin tuki psykoterapiamaksuihin on KELAn kuntoutuspsykoterapian tuki 16-67-vuotiaille. KELA maksaa 57,60 €/psykoterapiakäynti (45 min. yksilöpsykoterapiakäynti).

Maksat itse loput, riippuen terapeuttisi taksasta. Ennen tuen saamista, on käytävä läpi vähintään kolmen kuukauden pituinen arvio- ja hoitojakso, jolloin psykiatri tai työterveyden erikoislääkäri arvioi, tarvitsetko terapiaa työ- tai opiskelukyvyn ylläpitämiseksi tai palauttamiseksi. KELAn tuki myönnetään vuodeksi kerrallaan.

Psykoterapeutin vastaanotolle voi hakeutua, vaikkei olisi varsinaista mielenterveysongelmaa. Moni käykin psykoterapiassa kehittymässä, tutustumassa itseensä tai vain puhumassa neutraalille osapuolelle huolistaan ja elämäntilanteestaan.

Psykoterapia tarjoaa mahdollisuuden panostaa omaan hyvinvointiin koulutetun ammattilaisen tukemana. Psykoterapeutille voi hakeutua myös yksittäiselle konsultaatiokäynnille.

Tekstin alkuun! -->

Psykoterapeutin ja psykoterapiasuuntauksen valitseminen

Pääsääntönä psykoterapeutin valitsemisessa voi pitää sitä, että suhde terapeutin kanssa tuntuu hyvältä. Psykoterapiassa on lukuisia eri psykoterapiasuuntauksia, kuten psykoanalyyttinen psykoterapia, kognitiivinen psykoterapia ja kognitiivinen käyttäytymisterapia.

Tutkimusten mukaan ainakin yleisimmissä ongelmissa, kuten masennuksessa ja yleisimmissä ahdistuneisuuden muodoissa, psykoterapiasuuntausta ja käytettyjä menetelmiä oleellisempaa on kuitenkin yhteistyösuhde asiakkaan ja terapeutin välillä.

Oleellista on siis, että itse koet löytäväsi terapeutin kanssa yhteisymmärryksen työskentelytavoista ja siitä, mihin terapialla pyritään. On myös tärkeää, että koet terapeuttisi ymmärtävän sinua.

Psykoterapiaan ja etenkin pitkään psykoterapiaan hakeutuessa onkin hyvä varautua käymään tarvittaessa useamman terapeutin luona tutustumiskäynnillä, etenkin jos ensimmäisen terapeutin kanssa yhteisen sävelen löytyminen mietityttää. Osa asiakkaista lähtökohtaisestikin varaa tutustumisajan muutamalle psykoterapeutille ja tekee päätöksensä vasta heidän tutustumiskäynneillään käytyään.

Terapeutit ovat tottuneita siihen, että asiakkaan tarvitsee harkita sitoutumista pitkään prosessiin ja että asiakas saattaa ensimmäisten käyntien jälkeen päätyä etsimään itselleen toisen terapeutin. On niin psykoterapeutin kuin potilaan yhteinen etu, että pitkän terapian lähtökohtana on hyvä tuntuma yhteistyösuhteesta.

Tekstin alkuun! -->

Taustastani

Olen tehnyt psykoterapiatyötä yksityisesti valmistumisestani lähtien, vuodesta 2002. Koulutukseni on vaativan erityistason psykoterapeutti, koulutus kesti yhteensä kuusi vuotta. Psykoterapian viitekehykseni on psykodynaaminen.

Ennen psykoterapiatyötä olen toiminut mielenterveystyössä psykiatrisena sairaanhoitajana ja myöhemmin kouluttajana ja työnohjaajana. Minulla on myös työnohjaajan ja ryhmä- ja organisaatiodynamiikan koulutus.

Psykoterapiaprosessissa tavoitteet määritellään yhdessä asiakkaan kanssa, mutta yleisluonteisesti terapian tavoitteeksi voitanee mainita ihmisen eheytymisprosessin tukeminen tiedostamisen ja tutkimisen kautta. Psykoterapian tavoitteena ei suoranaisesti ole oireiden nopea ja välitön poistaminen, toki niinkin voi käydä.

Tavoitteena on asiakkaan vähitellen lisääntyvä tietoisuus ja oivallus omasta itsestä sekä itsetuntemuksen syveneminen ja sitä kautta oireiden väheneminen ja samalla elämän laadun paraneminen. Psykoterapiaprosessin pituus määritellään yhdessä. Kela tukee psykoterapiaa enintään kolmen vuoden ajan. Istunnot tapahtuvat yhdestä kahteen (joskus kolmeen) kertaan viikossa.

Vastaanotolleni voi hakeutua, vaikkei olisi varsinaista mielenterveysongelmaa. Moni käykin psykoterapiassa kehittymässä, tutustumassa itseensä tai vain puhumassa neutraalille osapuolelle huolistaan ja elämäntilanteestaan. Psykoterapia tarjoaa mahdollisuuden panostaa omaan hyvinvointiin koulutetun ja kokeneen ammattilaisen tukemana. Vastaanotolle voi hakeutua myös yksittäiselle konsultaatiokäynnille.

Joskus ei siis tarvita pitkää psykoterapiaprosessia vaan terapeuttisesti orientoituneet yksilökeskustelut auttavat silloin kun omat voimavarat eivät riitä, esimerkiksi uupumis- tai kriisitilanteessa. Nämä keskustelut voivat olla joko muutaman kerran käytäviä työ- tai elämäntilannetta kartoittavia ja jäsentäviä keskusteluja tai pidempikestoisia tavoitteellisia työskentelyjaksoja. Yleensä mahdollisimman varhaisen vaiheen avusta on monelle apua.

Tekstin alkuun! -->