TYÖNOHJAUS

Mitä työnohjaus on?

Työnohjausta toteutetaan - työyhteisöille - ryhmille - johdolle, johtoryhmille - yksilöille Työnohjausistunnot kestävät yleensä 90-120 minuuttia. Työnohjauksen kesto vaihtelee muutamasta istunnosta useiden vuosien prosesseihin. Yhteisötyönohjaus painottuu perustehtävän, rakenteiden, yhteisön tunnemaailman ja johtajuuden tutkimiseen ja yhteisödynamiikan ymmärtämiseen. Case-tyyppisessä työnohjauksessa tutkitaan käytännön esimerkein työhön liittyviä ongelmia ja etsitään niihin ratkaisuja.

Työelämä koostuu toimivista suhteista. Oman työn hallinta, työporukan yhteistyö, hyvä suhde johtajuuteen ja organisaatioon ja toimivat yhteistyöverkostot luovat perustan työssä onnistumiselle ja jaksamiselle. Hyvin toimivalla työpaikalla on yhdessä sovitut työn tavoitteet, toimivat rakenteet, työtä tukeva johtajuus ja avoin vuorovaikutus. Työnohjaus vahvistaa ammatti-identiteettiä, auttaa rajaamaan omaa työtä ja lisää työhön hallinnan tunnetta. Työnohjauksessa tarkastellaan perustehtävän, persoonan ja roolin keskinäisiä suhteita. Työnohjaus tarjoaa syvällistä oppimista sekä mahdollisuuden tutkia ja muuttaa asenteita ja toiminta- ja vuorovaikutustapoja siltä osin kuin ne vaikuttavat työyhteisön toimintaan.

Työnohjaus tarjoaa ulkopuolista näkökulmaa työyhteisön kehittämiseen ja mahdollisuuden työyhteisön toimivuuden parantamiseen ja vuorovaikutussuhteiden Työyhteisön kehittäminen ja työnohjaus ovat tapahtumia, jotka tarjoavat mahdollisuuden asenteiden ja toimintatapojen pysyvään muutokseen. Uuden oppiminen ja käyttöönotto edellyttää kykyä liittää uusi aikaisempiin, hyväksi koettuihin työtapoihin. Johto on mukana kehittämisen suunnittelussa, työskentelyssä ja tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa. Työnohjausotteemme on työyhteisöä ja  johtajuutta tukevaa ja tutkivaa.

Työnohjauksen vaikuttavuudesta

Kokemuksemme ja saamamme palautteen mukaan yhteisöllisyyden tukemisella ja tutkimisella voidaan vaikuttaa työyhteisöjen toimivuuteen, tehokkuuteen ja työntekijöiden jaksamiseen ja hyvinvointiin. Esimiesten ja esimiesryhmien palautteissa on yleinen kommentti vahvistuneesta johtajuusotteesta ja oman persoonallisen tavan olla esimies löytymisestä. Sairauspoissaolot ja työkyvyn aleneminen ovat merkittävä kuluerä niin työnantajille kuin työntekijöille itselleenkin. Työnantajalla joka panostaa henkilöstön hyvinvointiin, on mahdollisuus erottautua positiivisesti ja saada henkilöstö sitoutumaan yhä vahvemmin yrityksen tavoitteisiin.

On selvää että ihmismielen tiedostettu ja tiedostamaton puoli ja niiden keskinäinen vuorovaikutus vaikuttavat jokaisen käyttäytymiseen. Yrittämällä ymmärtää ja tavoittaa niitä voimme vaikuttaa muutoksen onnistumiseen ja ihmisten sitoutumiseen uuteen tilanteeseen.Tunteiden merkityksen ja syntymekanismin ymmärtäminen lisäävät ymmärrystä työpaikalla. Arvostava kohtaaminen ja rakentava puheeksi ottaminen luovat myönteisen ilmapiirin. Rakentavan kommunikoinnin perustana ovat aito läsnäolo ja yhteinen vuorovaikutusvastuu. Työmenetelmät ja työskentelytavat valitaan jokaiselle ryhmälle arviointikeskustelun perusteella. Dynaaminen ihmiskäsitys ja yhteisöjen dynaamisuus.  Ihmismielen tiedostettu ja tiedostamaton puoli ja niiden keskinäinen vuorovaikutus vaikuttavat käyttäytymiseen. Voimasuhteet pitävät ihmisyhteisöjä jatkuvassa liikkeessä ja muutoksessa. Niitä ymmärtämällä voimme vaikuttaa muutoksen onnistumiseen ja uuteen tilanteeseen sitoutumiseen. Tasapainoisessa tilanteessa rakenteet, johtajuus ja vuorovaikutus yhteisössä tukevat perustehtävän hallintaa. Tunne- ja vuorovaikutustietoisuus. Tunteiden merkityksen ja syntymekanismin ymmärtäminen lisäävät suvaitsevaisuutta työpaikalla. Arvostava kohtaaminen ja rakentava puheeksi ottaminen luovat myönteisen ilmapiirin. Rakentavan kommunikoinnin perustana ovat aito läsnäolo ja yhteinen vuorovaikutusvastuu.

Työnohjauksessa, työyhteisöjen koulutuksissa ja kehittämishankkeissa lähestymme yhteisöjä yhteisödynaamisesta näkökulmasta mikä tarkoittaa yhteisön perustehtävän, rakenteiden, tunneilmaston ja johtajuuden monivivahteista tutkimista. Siitä on havainnollinen malli Sosiaalipedagogisessa keskuksessa kouluttajien kehittämä työyhteisökartta.

Avainkysymyksiä kehittämistyössä ovat

1. Miten perustehtävän suoritus onnistuu ja miten sitä voidaan kehittää?
2. Millainen vuorovaikutus tukee työn tekemistä?
3. Millaiset työn ja yhteistyön rakenteet palvelevat työn tekemistä?
4. Millainen tunnemaailma yhteisössä tukee perustehtävän parasta mahdollista toteutumista?
5. Millaista johtajuutta yhteisössä tarvitaan?

Hallinnollinen työnohjaus, johtajuuden konsultaatio

Työyhteisö voi niin hyvin tai niin huonosti kuin sen johto. Hyvin hoidettu ja tuettu työyhteisön johtajuus on kaikkien etu. Hyvin johdetussa yhteisössä varmistetaan että työntekijöillä on mahdollisuus sitoutua perustehtäväänsä ja hoitaa se huolella. Hyvinvointia pitää tietoisesti vaalia, johtaja mahdollistaa yhteisen perustehtävän parhaan mahdollisen toteutumisen. Nykyään johtajuuden haasteina ovat johtaminen muutoksessa, ikäjohtaminen ja yhteisö- ja yksilödynamiikan vaikutusten ymmärtäminen. Esimies tarvitsee työkaluja työyhteisön tukemiseen. Johdon työnohjaus ja koulutus liitetään osallistujien arkiseen johtamistyöhön ja strategisiin linjauksiin. Koulutuksessa ja työnohjauksessa tutkitaan ja havainnoidaan omaa työtä ja työyhteisön toimintaa, kokeillaan uusia työvälineitä ja sovelletaan opittua tietoa käytäntöön. Koulutuksessa ratkotaan myös arkisia pulmia ja käytännön tilanteita.